Kansanmurhan ja rankaisemattomuuden vuosi

 
Kansanmurhan ja rankaisemattomuuden vuosi

Kansanmurhan ja rankaisemattomuuden vuosi. Pilapiirros 12/10/2024 CTXT:ssä.

On kulunut vuosi siitä, kun kansanmurha Palestiinassa alkoi (vielä yksi luku), mutta se on vain yksi päivämäärä, koska Netanhayu ja hänen murhaaja-armeijansa ovat jo kauan sitten antaneet periksi kaikelle ja ovat jopa laajentaneet kuolemanlupansa muihin maihin.

Päivittäisten uutisten kuunteleminen Palestiinasta, Länsirannalta ja nyt myös Libanonista on toimintaa, joka on jo monta pykälää sietämättömämpää. Sotilaat jatkavat teurastustensa ja tuhojensa juhlintaa makaaberilla ylpeydellä tietäen, että he jäävät rankaisematta. IDF teloittaa lapsia ampumalla heitä päähän yhtä todennäköisesti kuin se pakottaa nuoria gazalaisia etsimään pommeja käyttämällä heitä ihmiskilpinä.

Libanonin hallitus teki eilen YK:n turvallisuusneuvostolle uuden valituksen Israelin hyökkäyksistä Libanoniin 3.-14. lokakuuta välisenä aikana, jolloin juutalaisvaltio tehosti pommituksiaan ja maahyökkäystä Etelä-Libanoniin.

Ammu kaikkea, liikkuu se sitten tai ei.

YK:n rauhanturvaajat Kafer Kelan lähellä (Libanon) havaitsivat IDF:n Merkava-panssarivaunun ampuvan heidän vartiotorniaan. Kaksi kameraa tuhoutui ja torni vaurioitui.

Tämä on jo toinen kerta alle seitsemän päivän aikana, kun UNIFILin asemia tulitetaan suoraan ja ilmeisesti tahallisesti. Edellisessä hyökkäyksessä 11. lokakuuta kaksi rauhanturvaajaa loukkaantui, kun IDF:n Merkava-panssarivaunu ampui Naqourassa sijaitsevan UNIFILin päämajan tarkkailutornia, osui siihen suoraan ja sai sen kaatumaan.

Puola antoi 12. lokakuuta UNIFILiä rahoittavien 34 maan yhteisen julkilausuman, jossa vaadittiin rauhanturvaajien suojelua, tuomittiin välikohtaukset ja kehotettiin kunnioittamaan UNIFILin tehtävää ja sen henkilöstön turvallisuutta.

Lokakuun 16. päivänä UNIFIL (Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaiset joukot Libanonissa) muistutti jälleen kerran IDF:ää ja kaikkia toimijoita lyhyessä tiedotteessa niiden velvollisuudesta varmistaa YK:n henkilöstön ja omaisuuden turvallisuus ja kunnioittaa YK:n tilojen loukkaamattomuutta kaikkina aikoina.

Entä miten sivistynyt maailma reagoi tällaisiin hyökkäyksiin? Ei mitään, ihan hyvin. Ne, jotka eivät teeskentele hulluja tai reagoi "löysästi" eleillä lehtereille, puolustavat edelleen hiljaa siviilien systemaattista tuhoamista kaikkialla, missä Israel haluaa sitä tehdä.

Euro-Välimeri-ihmisoikeusjärjestö Human Rights Monitorin mukaan Israel käyttää Libanonissa sotilaallisia salamurhia laillistamaan siviilien joukkomurhat. Israelin armeija on Libanoniin kohdistuneen laajamittaisen hyökkäyksensä alusta lähtien syyllistynyt yli 20:een siviilien joukkomurhaan, ja se on yrittänyt laillistaa ja oikeuttaa ne sillä verukkeella, että se on hyökännyt sotilaskohteisiin tai suorittanut sotilaallisia tai poliittisia salamurhia. Seuraavassa on luettelo joistakin niistä.

Euro-Välimeri on hyvin selvillä siitä, että kansainvälisellä yhteisöllä on oikeudellinen velvollisuus estää Israelia tekemästä vakavia rikoksia siviilejä vastaan Libanonissa ja Libanonin alueella. Tähän velvollisuuteen kuuluu kaikkien laillisten keinojen käyttäminen estääkseen Israelia hankkimasta aseita, aseiden myynnin tai viennin täydellinen kieltäminen Israeliin, sellaisen sotilaallisen tai tiedustelutuen antamisen välitön lopettaminen, jota Israel voi käyttää laittomien sotien käymiseen, ja Israelin saattaminen vastuuseen kaikista näistä rikoksista.

Yksi monista todisteista siitä, että he eivät välitä pätkääkään, on Israelin hyökkäys maroniittikristittyjen Aitoun kylään, joka sijaitsee noin 100 kilometriä Beirutista koilliseen Pohjois-Libanonissa. Hyökkäyksessä kuoli 22 ihmistä ja haavoittui toistaiseksi määrittelemätön määrä ihmisiä. Hyökkäyksen kohteena oli asuinrakennus, jossa asui Etelä-Libanonista siirtymään joutuneita henkilöitä.

Täällä ei kuultu yhtään ääntä "kristittyjen" edustajia vastaan tai sitä sosiopaattien joukkoa vastaan, joka istuttaa mitaleita juutalaisyhteisölle "integraatiokiihkonsa" vuoksi.

Euroopassa on paljon pikkumaista kannanottoa ja vaikenemista, mutta yksi voi olla vielä inhottavampi. Saksan asenne kilpailee varmasti halveksittavimpien joukossa, ja toivottavasti se muistetaan häpeällä.

Näin sanoi Saksan Scholzin hallituksen ulkoministeri Annalena Baerbock (Vihreät) parlamentissa 14. lokakuuta:

YouTube video

"Itsepuolustus ei tietenkään tarkoita vain terroristien kimppuun hyökkäämistä vaan niiden tuhoamista. Siksi tein niin selväksi, että kun Hamasin terroristit piiloutuvat ihmisten ja koulujen taakse, joudumme hyvin vaikeisiin asioihin, mutta emme kuitenkaan alistu. Tein YK:lle selväksi, että myös siviilikohteet voivat menettää suojeluasemansa, koska terroristit käyttävät sitä väärin. Tätä Saksa tukee ja tätä Israelin turvallisuus merkitsee meille".

Ihmisoikeusasianajaja Craig Mokhiberin mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Entinen YK:n johtava ihmisoikeusvirkailija kertoi MEMO:lle, että väitteille, joiden mukaan Israelilla on oikeus "itsepuolustukseen" tappamalla siviilejä Gazassa, ei ole mitään perustaa kansainvälisessä oikeudessa.

Berliinin paskanjauhantaisten lausuntojen jälkeen, joissa tuetaan avoimesti Israelin pommituksia ja suvaitaan Israelin tappavan siviilejä Gazassa "suojellakseen itseään", Berliinin poliisi tukahduttaa ja pahoinpitelee raa'asti Israelin kansanmurhaa vastustavia mielenosoittajia.

Kunnioitettavia poikkeuksia on kuitenkin alkanut ilmaantua, kuten Irlanti. Irlannin pääministeri Simon Harris sanoi , että Irlanti"ei aio odottaa, että kaikki Euroopassa toimivat miehitetyillä palestiinalaisalueilla käytävää kauppaa koskevassa kysymyksessä", vaan on valmis toimimaan itse ja rajoittamaan kauppasuhteita Israelin kanssa.

Juutalaisten mielenosoittajien mielenosoituksia on alkanut näkyä myös maissa, jotka tukevat ja toimittavat aseita kansanmurhaan, kuten Yhdysvalloissa, jossa suuri joukko osoitti mieltään New Yorkin pörssin ulkopuolella vaatien Israelin Gazan kansanmurhan ja Raytheonin ja Lockheed Martinin kaltaisten yhtiöiden sodan tuottaman voitontavoittelun lopettamista.

Vaikka tämä on toistettu monta kertaa ja eri tavoin, on syytä kysyä uudelleen.

Mitä me sanomme, kun tulevat sukupolvet kysyvät meiltä, mitä me teimme, kun palestiinalaisia tuhottiin?

YouTube video