
Joukkohauta. Pilapiirros 19/04/2025 CTXT:ssä.
Sarjakuvan käännös: "Kun joukkohaudan syvyys kasvoi, maailman reaktio muuttui matalammaksi".
Yli 51 000 kuollutta ja yli 116 343 haavoittunutta on 7. lokakuuta 2023 lähtien tapahtuneen kansanmurhan uuden vaiheen uhreja Palestiinan kasautuneen ja pahenevan humanitaarisen katastrofin lisäksi.
Israel rikkoi tulitauon yksipuolisesti 18. maaliskuuta 2025 ja esti jälleen humanitaarisen avun pääsyn Gazan väestön tuhoamista jatkaen. Tuon päivän jälkeen noin 1 650 ihmistä on kuollut ja yli 4 300 loukkaantunut, vaikka lukumäärät ovatkin nousseet näitä rivejä lukiessanne.
Gaza, yksi maailman tiheimmin asutuista paikoista, edustaa nyt muistin epäonnistumista. Vuosikymmeniä kestänyt miehitys, apartheid ja etninen puhdistus ovat normalisoineet päivittäiset verilöylyt, jotka on haudattu uutismaisemaan minkä tahansa muun uutisen tai viimeisimmän jalkapallo-ottelun tuloksen alle. Joskus ei edes sen alle.
Euroopan ulkoministerit tapasivat 14. huhtikuuta Luxemburgissa palestiinalaishallinnon ja puhdistivat omatuntoaan sitoutumalla 1,6 miljardin euron tukipakettiin, joka on tarkoitus toimittaa kolmen vuoden aikana, mutta ilman Israelin vastaisia pakotteita ja ilman Gazan tilanteen ratkaisemista.
Samaan aikaan Israel jatkaa hyökkäyksiä sairaaloihin, kouluihin ja pakolaisleireihin, mutta se yrittää myös edelleen näännyttää väestöä nälkään.
Maaliskuun 2. päivän jälkeen kaistalle ei ole saapunut humanitaarista apua, ja mikä pahinta, murhaajat ovat onnistuneet jättämään ihmiset ilman edes leipää pommittamalla UNRWA:n jauhojen jakelukeskusta.
YK puhuu jo 18 kuukautta kestäneen piirityksen pahimmasta hetkestä ja tuomitsee yli 70 siviilin tappamisen Libanonissa. Sairaaloiden pommittaminen on nyt vakiokäytäntö, koska Israelin hallituksen halveksunta elämää ja kaikkia ihmisoikeussopimuksia, -tekstejä tai -ajatuksia kohtaan on ehdotonta.

Historian oikeudenkäynti. Sarjakuva 05/11/2023 CTXT:ssä
Minusta on käsittämätöntä, että olemme vain todistamassa Palestiinan kansanmurhaa. Se on meille täysin vieras asia. Voimattomuuden tunne on täydellinen, kun mietimme murhaajien rankaisemattomuutta ja muun maailman laimeaa, joskus olematonta ja/tai osallisena olevaa reaktiota.
Emme saa lakata kysymästä itseltämme... Mitä sanomme, kun tulevat sukupolvet kysyvät meiltä, mitä teimme, kun palestiinalaisia tuhottiin?