Espanjan ensimmäisen jihadistihyökkäyksen mysteeri

 

Kirjoittaja/ Raquel G. Solís

Espanjan historian ensimmäisen jihadisti-iskun tekijyys on edelleen ratkaisematon mysteeri, ja siihen liittyy yhä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Se ei tapahtunut neljässä esikaupunkijunassa ruuhka-aikaan Atochan asemalla 11. maaliskuuta 2004, vaan 1980-luvun puolivälissä El Descanso -ravintolassa, ja siinä kuoli 18 ja haavoittui 82 ihmistä.

Hyökkäyksen tekijää ei ole koskaan pystytty selvittämään, vaikka neljä terroristiryhmää on ilmoittautunut iskun tekijäksi.

Se tapahtui vuonna 1985, 19 vuotta aiemmin, 12. huhtikuuta puoli yhdentoista aikaan illalla Torrejón de Ardozin sotilastukikohdan lähellä. Kahdeksantoista ihmistä kuoli ja 82 loukkaantui. Huolimatta siitä, että siitä tulee muutaman päivän kuluttua kuluneeksi 39 vuotta, sen tekijää ei vieläkään tiedetä.

Uhrien määrä oli ainoa asia, joka oli selvä: 18 espanjalaista kuoli ja 82 loukkaantui, joista 14 oli amerikkalaisia. Se, että ravintolassa kävi Torrejón de Ardozissa sijaitsevan Yhdysvaltain tukikohdan amerikkalaisia sotilaita, viittaa siihen, että kohteena eivät olleet espanjalaiset vaan amerikkalaiset. Hyökkäyksen tekoaika, noin puoli yhdentoista aikaan illalla, ei kuitenkaan tehnyt tästä hypoteesista kannatettavaa, koska amerikkalaissotilaiden oli liian myöhäistä olla ruokailemassa.

Oli myös epäselvää, minkä tyyppinen räjähde räjäytettiin, klorotiitista, pentriitistä trinitrolueeniin. Ainoa asia, joka tiedettiin varmasti, oli se, että 5-15 kiloa painava pommi oli hylätyssä urheilukassissa ravintolan baaritiskin alla, lähellä vessoja.

Lähde: RTVE: 30 vuotta räjähdyksen jälkeen, joka tappoi 18 ihmistä ravintolassa "El Descanso" / RTVE

Espanjan lähihistorian kolmanneksi suurimman pommi-iskun todellinen mysteeri, jonka ylittävät vain M-11 , jossa kuoli 190 ihmistä, ja Hipercor-pommi-isku, jossa kuoli 21 ihmistä, on kuitenkin edelleen se, kuka sen teki.

Tunnit kuluivat, eikä kukaan tunnistanut sitä, kunnes ensimmäiset väitteet alkoivat kuulua. Niiden joukossa oli Islamic Jihad . Se teki sen nimettömällä puhelinsoitolla kansainvälisen uutistoimiston Beirutin toimipisteeseen. Se sanoi jatkavansa hyökkäyksiä, kunnes viimeinen israelilainen sotilas poistuu Etelä-Libanonista.

Lisäksi tiedotteessa todettiin, että kyseessä oli kosto niiden tekemistä murhista Bir al- Abedissa, kaupungin shiialaisessa kaupunginosassa, jossa autopommiräjähdys oli tappanut 92 ihmistä neljä päivää aiemmin. Shiiafundamentalistit syyttivät suoraan Israelia ja Yhdysvaltoja verilöylyn takana.

Ongelmaksi muodostui se, että he eivät olleet ainoat, jotka ilmoittivat olevansa vastuussa. Sokerikuorista löytyi sana "Waad " , joka on PLO:n haaraosan, Palestiinan vapautuksen kansanrintaman erikoisjoukkojen (PFLP-EC), käyttämä lupaus, jolla se ottaa vastuun iskuistaan. Itse asiassa ensimmäiset tutkimukset viittasivat Hamza Tirawiin, joka on tämän ryhmän taistelija.

El Periódico-lehden mukaan hän myös otti vastuun tiedotteessa, jossa hän sanoi pahoittelevansa siellä vahingossa olleiden espanjalaisten kuolemaa. Tämä hypoteesi hylättiin lopulta, koska pidätyksiä ei tehty.

Myös ETA:ta epäiltiin. Syynä oli se, että baskiterroristiryhmä oli julistautunut Naton vastustajaksi, ja juuri amerikkalaisen tukikohdan läheisyys oli tuolloin lehdistön mukaan tehnyt heistä ensimmäiset epäillyt. Lisäksi ei pidä unohtaa, että noina vuosina Espanjassa elettiin niin sanottuja "ETAn johtovuosia".

Siitä huolimatta ja sen olettamuksen perusteella, että tekijät olivat espanjalaisia, GRAPO: ta ei suljettu pois. Joku soitti vääristyneellä äänellä Antena 3 -radioasemalle ja väitti soittavansa tämän ryhmän puolesta. Soittaja pahoitteli, että hyökkäys ei ollut tapahtunut varttia vaille yhdeksän aamulla, jolloin paikka olisi ollut täynnä amerikkalaisia, El País -sanomalehden mukaan.

Madridin ja Sevillan ABC-painosten etusivut. 14. huhtikuuta 1985.

Kummallista kyllä, vuonna 2005, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, iskun jälkeen eloonjäänyt henkilö näki lehdistössä kuvan Mustafa Setmarian Nasarista, samana vuonna Pakistanissa pidätetystä Al-Qaidan johtajasta, ja tunnisti hänet. Hän väittää epäilleensä häntä alusta alkaen ja sanoo nähneensä tämän asettaneen pussin räjähdyspaikalle.

Aluksi poliisi ei ottanut häntä kovin vakavasti. Mutta tapauksen asiakirjojen tarkastelu saa heidät huomaamaan, että muut todistajat viittaavat epäiltyyn, jolla on samankaltaisia piirteitä.

Interviú-lehden mukaan häneen viittaavat myös jotkut paikalla olleet amerikkalaiset sotilashenkilöt, joille tehtiin hypnoosihoitoja, jotta he muistaisivat yksityiskohtia, jotka saattaisivat valaista asiaa.

Tämän johtolangan jälkeen tapaus avattiin uudelleen. Tuomari Baltasar Garzón antoi hänestä kansainvälisen pidätysmääräyksen, mutta hänen olinpaikkansa on edelleen tuntematon. Jotkut lähteet uskovat, että hän saattaa olla Guantánamossa ja toiset Syyriassa, mutta kukaan ei tiedä varmasti.

Se, mitä tiedetään, on se, että hän on syyrialaista alkuperää. Hänellä on Espanjan kansalaisuus avioiduttuaan madridilaisen naisen kanssa, jonka kanssa hänellä on kaksi lasta. Hän on asunut Espanjassa 12 vuotta, eikä häntä ole pidätetty tai pidetty epäiltynä tästä iskusta.

Espanjan ensimmäisen jihadistihyökkäyksen mysteeri 5

Raquel G.Solís

Toimittaja etsii uusia projekteja. Puolustaa vakavasti otettavaa journalismia, joka perustuu tietoon eikä mielipiteisiin tai lausuntoihin.