Rikollinen. Pilapiirros 23/11/2024 CTXT:ssä
Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Benjamin Netanjahulle ja Yoav Gallantille pidätysmääräyksen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan 8. lokakuuta ja 20. toukokuuta 2023 välisenä aikana tehdyistä teoista.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen esitutkintajaosto I hylkää näin ollen Israelin valtion lainkäyttövaltaa koskevat väitteet ja antaa Netanyahua ja Gallantia koskevat pidätysmääräykset.
Lehdistötiedotteessa 21. marraskuuta 2024 tuomioistuin perustelee pidätysmääräyksiä:
Jaosto antoi kahdelle henkilölle, Benjamin Netanyahulle ja Yoav Gallantille, pidätysmääräykset rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista, jotka on tehty vähintään 8. lokakuuta 2023 ja vähintään 20. toukokuuta 2024 välisenä aikana, jolloin syyttäjä jätti pidätysmääräyshakemukset.
Pidätysmääräykset on luokiteltu "salaisiksi" todistajien suojelemiseksi ja tutkimusten suorittamisen turvaamiseksi. Jaosto on kuitenkin päättänyt julkistaa alla olevat tiedot, koska näyttää siltä, että pidätysmääräyksessä tarkoitetun kaltaista toimintaa tapahtuu. Lisäksi jaosto katsoo, että on uhrien ja heidän perheidensä edun mukaista saada tieto pidätysmääräysten olemassaolosta.
Jaosto katsoi ensinnäkin, että Netanyahun ja Gallantin väitetyt menettelyt kuuluvat virkamiestuomioistuimen toimivaltaan. Jaosto muistutti, että se oli jo aiemmassa kokoonpanossaan päättänyt, että virkamiestuomioistuimen toimivalta tässä tilanteessa ulottuu Gazaan ja Länsirannalle, Itä-Jerusalem mukaan lukien. Lisäksi jaosto kieltäytyi käyttämästä viran puolesta harkintavaltaansa näiden kahden asian tutkittavaksi ottamisen määrittämiseksi tässä vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan rajoita sitä, että asioiden toimivallasta ja tutkittavaksi ottamisesta voidaan päättää myöhemmässä vaiheessa.
Rikosten osalta jaosto katsoi perustellusti, että Netanjahu, joka on syntynyt 21. lokakuuta 1949 ja joka oli Israelin pääministeri asianomaisen teon aikaan, ja Gallant, joka on syntynyt 8. marraskuuta 1958 ja joka oli Israelin puolustusministeri väitetyn teon aikaan, ovat rikosoikeudellisessa vastuussa seuraavista rikoksista osallisina, koska he ovat syyllistyneet tekoihin yhdessä toisten kanssa: sotarikos, joka koskee nälänhätää sodankäyntimenetelmänä, ja rikokset ihmisyyttä vastaan, jotka koskevat murhaa, vainoa ja muita epäinhimillisiä tekoja.
Jaosto katsoi myös, että on perusteltua uskoa, että Netanjahu ja Gallant ovat kumpikin siviilipäällikköinä rikosoikeudellisessa vastuussa sotarikoksesta, joka on ollut hyökkäyksen tahallinen johtaminen siviiliväestöä vastaan.
Väitetyt rikokset
Jaosto katsoi perustellusti, että kyseisenä aikana sovellettiin Israelin ja Palestiinan väliseen kansainväliseen aseelliseen selkkaukseen liittyvää kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Tämä johtuu siitä, että molemmat ovat vuoden 1949 Geneven yleissopimusten korkeita sopimuspuolia ja että Israel miehittää ainakin osaa Palestiinasta.
Jaosto katsoi myös, että Israelin ja Hamasin välisiin taisteluihin sovellettiin muuta kuin kansainvälistä aseellista selkkausta koskevaa lakia. Jaosto katsoi, että Netanjahun ja Gallantin väitetty toiminta koski Israelin hallintoelinten ja asevoimien toimintaa Palestiinan siviiliväestöä ja erityisesti Gazan siviilejä vastaan. Se koski näin ollen kahden kansainvälisen aseellisen selkkauksen osapuolen välistä suhdetta sekä miehitysvallan ja miehitetyn alueen väestön välistä suhdetta. Näistä syistä jaosto katsoi sotarikosten osalta aiheelliseksi antaa pidätysmääräykset kansainvälisen aseellisen selkkauksen oikeuden mukaisesti. Jaosto totesi myös, että väitetyt rikokset ihmisyyttä vastaan olivat osa Gazan siviiliväestöön kohdistunutta laajaa ja järjestelmällistä hyökkäystä.
Jaosto totesi, että on perusteltua syytä uskoa, että molemmat henkilöt riistivät tietoisesti ja tahallisesti Gazan siviiliväestöltä eloonjäämisen kannalta välttämättömiä esineitä, kuten ruokaa, vettä, lääkkeitä ja lääkintätarvikkeita sekä polttoainetta ja sähköä, ainakin 8. lokakuuta 2023 ja 20. toukokuuta 2024 välisenä aikana.
Tämä päätelmä perustuu siihen, että Netanjahu ja Gallant ovat estäneet humanitaarisen avun toimittamisen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti ja että he eivät ole onnistuneet helpottamaan avun toimittamista kaikin käytettävissään olevin keinoin. Jaosto totesi, että heidän toimintansa johti siihen, että humanitaaristen järjestöjen mahdollisuudet toimittaa elintarvikkeita ja muita välttämättömiä tavaroita Gazan tarvitsevalle väestölle estyivät. Edellä mainitut rajoitukset yhdessä sähkökatkojen ja polttoainetoimitusten vähenemisen kanssa vaikuttivat vakavasti myös veden saatavuuteen Gazassa ja sairaaloiden kykyyn tarjota sairaanhoitoa.
Jaosto totesi myös, että päätökset humanitaarisen avun sallimisesta tai lisäämisestä Gazaan olivat usein ehdollisia. Niitä ei tehty Israelin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi tai sen varmistamiseksi, että Gazan siviiliväestö saa riittävästi tarvitsemiaan tavaroita. Itse asiassa ne olivat vastaus kansainvälisen yhteisön painostukseen tai Yhdysvaltojen pyyntöihin. Joka tapauksessa humanitaarisen avun lisäykset eivät riittäneet parantamaan väestön mahdollisuuksia saada välttämättömiä tavaroita.
Lisäksi jaosto katsoi perustellusti, ettei humanitaaristen avustustoimien pääsyä rajoittaville rajoituksille voitu osoittaa selkeää sotilaallista välttämättömyyttä tai muuta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaista perustetta. Huolimatta muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston, YK:n pääsihteerin, valtioiden sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen varoituksista ja vetoomuksista Gazan humanitaarisesta tilanteesta, humanitaarista apua sallittiin vain minimaalinen määrä. Tältä osin jaosto otti huomioon puutteen pitkittyneen keston ja Netanjahun lausuman, jossa hän yhdisti välttämättömien tavaroiden ja humanitaarisen avun toimittamisen keskeyttämisen sodan tavoitteisiin.
Näin ollen jaosto katsoi, että on perusteltua syytä uskoa, että Netanyahu ja Gallant ovat rikosoikeudellisesti vastuussa sotarikoksesta, joka koskee nälänhätää sodankäyntimenetelmänä.
Jaosto totesi, että on perusteltua syytä uskoa, että elintarvikkeiden, veden, sähkön ja polttoaineen sekä tiettyjen lääkintätarvikkeiden puute loi elinolosuhteet, joiden tarkoituksena oli tuhota osa Gazan siviiliväestöstä, mikä johti siviilien, myös lasten, kuolemaan aliravitsemuksen ja kuivumisen vuoksi. Syyttäjän esittämän aineiston perusteella, joka kattaa ajanjakson 20.5.2024 asti, jaosto ei voinut todeta, että kaikki ihmisyyttä vastaan tehtyyn rikokseen eli hävittämiseen liittyvät tekijät täyttyivät. Jaosto totesi kuitenkin, että on perusteltua syytä uskoa, että näihin uhreihin liittyen tehtiin murha ihmisyyttä vastaan.
Lisäksi nämä kaksi henkilöä ovat myös vastuussa siitä, että he ovat tahallaan rajoittaneet tai estäneet lääkintätarvikkeiden ja lääkkeiden, erityisesti anestesia-aineiden ja anestesiakoneiden, pääsyn Gazaan ja aiheuttaneet suurta kärsimystä hoitoa tarvitseville ihmisille epäinhimillisillä teoilla. Lääkärit pakotettiin leikkaamaan loukkaantuneita henkilöitä ja tekemään amputaatioita, myös lapsille, ilman nukutusta ja/tai käyttämään sopimattomia ja vaarallisia keinoja potilaiden rauhoittamiseksi, mikä aiheutti heille äärimmäistä kipua ja kärsimystä. Tämä merkitsee rikosta ihmisyyttä vastaan ja muita epäinhimillisiä tekoja.
Jaosto katsoi myös, että on perusteltua syytä uskoa, että edellä mainittu toiminta riistää merkittävältä osalta Gazan siviiliväestöä heidän perusoikeutensa, mukaan lukien oikeus elämään ja terveyteen, ja että väestöä vastaan hyökättiin poliittisista ja/tai kansallisista syistä. Näin ollen kamari päätteli, että vainoamista koskeva rikos ihmisyyttä vastaan oli tehty.
Lopuksi jaosto totesi, että on perusteltua syytä uskoa, että Netanjahu ja Gallant ovat siviilipäällikköinä rikosoikeudellisessa vastuussa sotarikoksesta, joka on ollut hyökkäysten tahallinen suuntaaminen Gazan siviiliväestöä vastaan. Tältä osin jaosto katsoi, että syyttäjän toimittaman aineiston perusteella se pystyi tekemään päätelmiä vain kahdesta tapauksesta, joita voitiin luonnehtia siviileihin kohdistetuiksi hyökkäyksiksi. On perusteltua syytä uskoa, että Netanjahu ja Gallant eivät tehneet niin, vaikka heillä oli käytettävissään toimenpiteitä rikosten tekemisen estämiseksi tai estämiseksi tai sen varmistamiseksi, että asia saatetaan toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi.
Pidätysmääräykseen on reagoitu erityisesti siksi, että tietyt poliittiset johtajat ovat ilmoittaneet, etteivät he aio noudattaa pidätysmääräystä, jos Netanjahu astuu heidän maaperälleen. Esimerkiksi Saksa on ilmoittanut, ettei se aio pidättää Netanjahua.
Saksan hallituksen tiedottaja Steffen Hebestreit uskoo, että Berliini tuskin noudattaa ICC:n määräystä Netanjahua vastaan:"Minun on vaikea kuvitella, että Saksassa voidaan tehdä pidätyksiä tällä perusteella", hän sanoi.
Joe Biden kutsui kansainvälistä pidätysmääräystä "törkeäksi".
"On törkeää, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Israelin johtajille. Haluan tehdä vielä kerran selväksi, että riippumatta siitä, mitä Kansainvälinen rikostuomioistuin väittää, Israel ja Hamas eivät ole rinnastettavissa toisiinsa. Tulemme aina seisomaan Israelin rinnalla sen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan".
Unkarin äärioikeistolainen presidentti Viktor Orbán kutsuu tuomioistuimen päätöstä "röyhkeäksi" ja "kyyniseksi" ja kutsuu Netanjahun vierailulle Budapestiin ja vakuuttaa, ettei Haagin rikostuomioistuimen määräyksellä ole vaikutusta hänen maahansa.
Italiassa puolustusministeri Guido Crosetto ilmoitti, että vaikka Netanjahun ja Gallantin vertaaminen Hamasiin oli "väärin", jos molemmat saapuisivat Italiaan, "meidän on pysäytettävä heidät". Matteo Salvini, varapääministeri ja infrastruktuuri- ja liikenneministeri, ei kuitenkaan ole samaa mieltä. "Aion pian tavata Israelin hallituksen edustajia, ja jos Netanjahu tulisi Italiaan, hän olisi tervetullut. Sotarikolliset ovat muita", Salvini sanoi perjantaiaamuna puolustuspäällikön sanoista huolimatta(lähde).
Myös Argentiinan presidentti Javier Milei torjui Netanjahua koskevan pidätysmääräyksen ja hylkäsi kansanmurhan vetoamalla puolustautumisoikeuteen rikollisten puolustamiseksi: "Tässä päätöslauselmassa jätetään huomiotta Israelin laillinen oikeus puolustautua Hamasin ja Hizbollahin kaltaisten terroristijärjestöjen jatkuvia hyökkäyksiä vastaan".
Samaan aikaan Israel jatkaa summittaista siviilien joukkomurhaa sekä Palestiinassa että Libanonissa , ja hyökkäykset YK:n rauhanturvaoperaatiota vastaan toistuvat. UNIFIL ilmoitti, että neljä sen sinikypäräisistä haavoittui Israelin hyökkäyksessä Libanonissa.
Netanjahu vastasi vaihteeksi kutsumalla ICC:tä antisemitistiseksi ja kiitti Bideniä ja Orbánia heidän tuestaan.
Kansainvälinen tuomioistuin määräsi 24. toukokuuta Israelin lopettamaan sotilaallisen hyökkäyksensä Rafahiin ja avaamaan Egyptin rajanylityspaikan, jotta humanitaarinen apu pääsisi sinne. Ei ole tarpeen muistuttaa, missä Netanjahu teki virheen tämän määräyksen kanssa.
Kolme päivää aiemmin Kansainvälinen rikostuomioistuin oli pyytänyt pidätysmääräystä Israelin pääministerille Netanjahulle ja puolustusministeri Galantille mahdollisten sotarikosten vuoksi, ja se pyysi samaa toimenpidettä myös useille Hamasin johtajille.
Pidätysmääräystä voidaan pitää "symbolisen" ja melko myöhästyneen tahdonilmaisun lisäksi"vähemmän on ei mitään". Mahdollisuudet näiden kavereiden pidättämiseen ovat vähäiset. Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ei ole omia poliisivoimia, joten sen perussäännön mukaan 124 valtiota, jotka muodostavat Kansainvälisen rikostuomioistuimen, ovat velvollisia pidättämään ja luovuttamaan jokaisen henkilön, josta on annettu pidätysmääräys, jos tämä astuu niiden alueelle. Olosuhteet ovat erilaiset.
